Työnohjaus
Psykoterapeutit   Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö   Lastensuojelu   Esimiehet  Johtajat  

Milloin työnohjausta ?

Työnohjaus on tarkoitettu henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen, työhön liittyvien muutosten hallinnan ja haasteellisten ura- tai työtilanteiden tueksi kenelle tahansa työelämässä mukana olevalle. Työnohjauksella voi olla myös merkittävä rooli työssä jaksamisen tukemisessa.

Työnohjaus voi olla yksilötyönohjausta tai ryhmätyönohjausta, työyhteisön työnohjausta tai saman ammattiryhmän tai tietyn aiheen tiimoilta sovittua ryhmätyönohjausta. Työnohjaus on paikallan työyhteisöjen muutosvaiheissa, usein koulutuksellisesti toteutettuna.

Kenelle?

Työnohjaus on keskeisessä roolissa monien ammattiryhmien työssä. Sosiaali- ja terveydenhuollon puolella työnohjauksen merkitys on oleellinen tuloksekkaan työn tuki, mutta yhtälailla muillakin aloilla työnohjaus selkiyttää tavoitteellista toimintaa ja vähentää työn kuormittavuutta. Työnohjaus perustuu luottamukseen ja kaikki työnohjauksessa käsitelty on vaitiolovelvollisuuden piirissä.

Mielenterveyslaki määrittää työnohjausta terveydenhuollon henkilöstölle seuraavasti:1 § (29.12.2009/1646) Työnohjaus Kunnan tai kuntayhtymän on toteuttaessaan mielenterveyslain (1116/90) 4 §:n 3 momentissa edellytettyä työnohjauksen järjestelmää huolehdittava siitä, että työnohjaus on sisällöltään sellaista, että se edistää henkilöstön valmiuksia antaa väestön tarvitsemia mielenterveyspalveluja.

Laadukas työnohjaus on edellytys laadukkaaseen postilastyöhön. Työnohjausksen on siten pohjauduttava kulloisenkin työntekijän nimenomaisiin kysymyksiin, ongelmiin ja tarpeeseen. Laadukas työnohjaus syntyy yhteistyösuhteesta työntekijän ja työnohjaajan välillä. Myös työnohjaussuhde on tunnesuhde, ja siinä on hyvä tunnistaa myös paralleeliprosessit, erityisesti kun tehdään intensiivistä potilastyötä.

Työnohjausksen tavoite

Tavoitteena on työhön, työyhteisöön, omaan työrooliin ja omaan työskentelytapaan liittyvien kysymysten, pohdintojen ja tunteiden tutkimista yhdessä koulutetun työnohjaajan kanssa.

Työnohjauhjauksessa syntyy kokemuksellisen oppimisen kahdensuuntainen prosessi, missä ammatillisessa suhteessa etsitään ja löydetään uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja kulloiseenkin tilanteeseen. Yhteistyössä syvempi oivaltaminen ja kehitysnäkökulma mahdollistuu sen kautta, että työnohjaajalla on oman ammatillisen kokemuksensa ja koulutuksensa kautta toisenlaista perspektiiviä työnohjattavan tilanteisiin. Tärkeää on myös, että työnohjaaja on sen organisatorisen imun ulkopuolella, missä työnohjattava toimii. Ulkopuolisen näkökulma yleensä tuo tervettä realitettia asioiden tarkasteluun ja kokonaisuuden hahmottamiseen.

Työskentelyn tarkoituksena on tukea työnohjattavan/ohjattavien omaa työn hallintaa, ammatti-identiteettiä, kasvua ja kehittymistä sekä ongelmien ratkaisukykyä. Työnohjaus edesauttaa myös työssä jaksamista ja työhyvinvointia.

Työnohjaus  on yleensä säännöllisesti toteutuva ja usein kohtuullisen pitkäkestoinenkin prosessi, joka toteutetaan joko yksilö- tai ryhmätyönohjauksena, tarpeen mukaan. 

Työnohjauksen keskeisin väline on luottamuksellinen ja tavoitteellinen vuorovaikutus ja dialogi. Tavoitteet tarkentuvat ja saattavat muuttuakin prosessin edetessä.

Kuka työnohjaa ?

Työnohjaajakoulutus kestää yleensä 2 vuotta ja on laajuudeltaan noin 80 op. Työnohjaajat voivat koulutuksensa pohjalta olla erikoistuneita joillekin tietyille alueille tai aloille esim. johdon ja esimiesten työnohjaaja, työyhteisöjen työnohjaaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja.

Psykoterapeuttien työnohjauksessa yleisesti on käytössä oppilas-kisälli asetelma, jolloin kokeneempi ja koulutetumpi työnohjaa nuorempaa. Joskus kuitenkin ulkopuolinen havainnoi tilannetta tarkemmin, vaikka ammatillinen ikä olisikin nuorempi. Työnohjausta suunniteltaessa on aina hyvä varmistua työnohjaajan sopivuudesta tehtävään. 

Työnohjauksen toteutuksesta

Työnohjaus sovitaan tilanteen mukaisesti. Yleisesti työnohjaus toteutetaan pidemmän aikavälin kuluessa joko viikoittain tai kuukausittain määrättynä ajankohtana. Tavoitteena on rakentaa prosessiluonteinen jatkumo, missä mahdollistuu havainnoida kehitystä ja työnohjauksen vaikutusta työn tekemiseen ja työntekijän ammatilliseen kasvuun. 

Ryhmätyönohjaus kerta on vähintää 1,5 tuntia kerrallaan, ja jotta prosessiluonteisuus toteutuisi, on hyvä huomioida sopiva aikajänne esim 1-2x/kk. Yksilötyönohjauksessa tapaamiset voivat olla myös tunnin mittaisia. 



Ota rohkeasti yhteyttä !

044-5680777    info@salience.fi